Me School Dayssä yritämme tehdä oppilaiden ja opettajien koulupäivistä parempia. Jokaisella lapsella on oikeus olla paras versio itsestään ja jokaisella opettajalla on oikeus olla juuri niin hyvä, kuin opiskellessaan opettajaksi haaveili tulevansa. Vaikka tilastojen mukaan suomalaiset ovat maailman etuoikeutetuin jengi maan päällä, hyvinvointi ei o...

School Dayn hyvinvointiratkaisun ensimmäinen pilottikierros alkaa olemaan lopussa, ja meillä on kertynyt tästä jaksosta n. 30000 vastausta. On erittäin mielenkiintoista ottaa pieni pintapuolinen sukellus tähän dataan ja katsoa millaisia väittämiä ja päätelmiä pystymme tämän perusteella tekemään.

Kuinka hyvinvointiratkaisu toimii?

Kerrotaan kuitenkin ensin hieman taustatietoa tästä datasta. Kaikki nämä vastaukset on annettu pilottikoulujemme käyttäjien toimesta syyskuun ja joulukuun välisenä aikana, kun he ovat käyttäneet School Dayn sovellusta kouluarjessaan. Sovellus kysyy kysymyksiä määrätyn aikataulun mukaisesti, ja pilottivaiheessa kysymyksiä on yleensä kysytty 1-5 kappaletta kaksi kertaa päivässä, aamu- ja iltapäivisin. Käyttäjät vastaavat sovelluksessa samoihin kysymyksiin useasti viikon aikana, eli kysymyksessä voi olla usea vastaus samalta käyttäjältä eri ajankohdilta.

Normaali kysymyskehyksemme pohjautuu suomalaiseen kouluhyvinvoinnin tutkimukseen ja mittaukseen. Toki sovelluksessa on pilottikouluilla ollut mahdollisuus lisätä myös omia kysymyksiään, mutta perehdyn tässä ainoastaan ensin mainittuun, School Dayn kysymyskehykseen. Kysymyksissä on käytetty sekä skaalalla vastattavia kysymyksiä että kyllä/ei -kysymyksiä.

Opettajat ja rehtorit ovat voineet seurata oman luokkansa ja koulunsa vastauksia luokan tasolla, eli kanava on ollut turvallinen ja anonyymi myös oppilaille. Näin saimme luotua oppilaille luotetun kanavan tuoda ilmi myös niitä hankalampia asioita, ja pilottien palautteet vahvistivat tätä käsitystä. Oppilaat olivat todellakin tyytyväisiä tällaisesta mahdollisuudesta.

Mitä mielenkiintoista löytyi?

• 9% vastanneita ei ollut syönyt aamupalaa ennen kouluun tuloa. Monet kasvattajat ovat sitä mieltä, että tämä on yksi suuri syy keskittymisvaikeuksiin opetuksessa, ja toisaalta tämä olisi varsin helppo paikka korjata tilanne.
• Lähes 1/3 vastauksista kertoi, että koki koulussa olevan liian kiireistä.
• Kiusaamista esiintyy valitettavasti edelleen. 16% vastauksista kertoi vastaajaa kiusatun koulussa kuluneella viikolla. Kolikon toisena puolena 17% vastauksista kertoi että oli nähnyt kiusaamista kuluneella viikolla.
• Oppituntien työrauhasta on puhuttu paljon, ja se näyttäytyi myös tässä datassa. Yli puolet vastauksista arvioi oppitunnin työrauhan välille 1-3, kun vastausasteikkona oli 1-5.
• 86% vastanneista koki että heitä kohdellaan reilusti koulussa. Sinänsä tulos vaikuttaa hyvältä, mutta silti mietin miksi 14% tuntee toisin? Pikaisella johtopäätöksellä linkki kiusatuksi tulemiseen on mahdollinen.
• Kysymyksissä oli myös kohta ”Tunnetko olosi turvalliseksi”. Tähän kysymykseen vastattiin asteikolla 1-5, ja 86% antoi vastauksen 4-5. Tässä kysymyksessä tarvittaisiin varsinkin skaalausta ja normalisointia, sillä 4% vastanneista antoi vastauksen 1-2. Näille vastauksille pitää antaa suurempi painoarvo, sillä miten ihminen voi olla hyvinvoiva, jos hän ei tunne oloansa turvalliseksi?

Miten kehityksemme jatkuu?

Kuten jo alussa totesin, tämä oli vain hyvin pintapuolinen raapaisu tähän kerättyyn dataan. Käytännössä datasta ei paljastu vielä oikeita ilmiöitä ilman vakiointeja ja skaalauksia. Mutta vaikka tätä ei vielä tässä vaiheessa tehtykään, on se jo nyt tuonut monia piilossa olleita asioita esille luokissa ja kouluissa. Pilottikouluissa on mm. keskusteltu enemmän luokissa kiireen tunnusta, ja todella otettu esille vastauksista ilmenneitä asioita. Täytyy myös muistaa, että tämä on vain yksi hetki ajassa, ja tärkeintä hyvinvoinnin lisäämisessä on jatkuva seuraaminen ja aikainen puuttuminen.