Me School Dayssä yritämme tehdä oppilaiden ja opettajien koulupäivistä parempia. Jokaisella lapsella on oikeus olla paras versio itsestään ja jokaisella opettajalla on oikeus olla juuri niin hyvä, kuin opiskellessaan opettajaksi haaveili tulevansa. Vaikka tilastojen mukaan suomalaiset ovat maailman etuoikeutetuin jengi maan päällä, hyvinvointi ei ole jakautunut täällä tasan.

Olen itse ollut kohta vuoden töissä School Dayssä. Tässä vuodessa olisi materiaalia kirjaksi asti. Se kirja pitänee jättää julkaisematta, sillä toimitusjohtajamme tai mediavastaavamme kieltäisi kuitenkin sen julkaisun.

Lyhyesti tarina on kuitenkin se, että vuoden alussa en olisi voinut haaveillutkaan siitä, miten paljon me yhdessä olemme saaneet aikaiseksi. Vielä uskomattomammalta tuntuu ajatella kaikkea sitä, mitä on vielä luvassa.

Minä olen School Dayssä tutkimassa tekoälyä lasten, nuorten, opettajien ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietysti en tee sitä yksin, vaan tukenani on kelpo keskittymä osaamista School Dayn sisältä, mutta ennen kaikkea yliopistoista, muista yrityksistä, kouluista ja asiantuntijoista. Jos vuoden alussa joku olisi kysynyt: "Voidaanko tekoälyn avulla parantaa koulujen hyvinvointia?" olisin vastannut varmaankin epävarmasti, että: "Ehkä."

Nyt vuoden lopussa vastaan, että: "Kyllä voidaan ja School Day kertoo teille, miten."

Laadukasta dataa

Syyskuussa aloimme keräämään sovelluksen avulla dataa oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista. Datasta olemme piirtäneet monivärisiä piirakoita ja pylväsdiagrammeja, mutta ne diagrammit eivät ole lopullinen tavoite. Dataa halutaan käyttää yhteisölliseen kehityskulkuun, jossa tekoäly on yksi elementti. Tekoälylle kerätyn datan laatu on hyvin keskeinen tekijä. Huono data johtaa huonoon tekoälyn tekemiin johtopäätöksiin.

Yksi toimiva tapa kerätä dataa oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista, aktiivisuudesta, motivaatiosta, viihtyvyydestä, terveydestä, pedagogiasta, emootiosta ja sosiaalisista suhteista on kännykässä toimiva sovellus, joka välillä piippaa ja kysyy muutaman yksinkertaisen kysymyksen. Näin voidaan olla mukana hetkessä – tai oikeastaan jatkuvasti eri hetkissä.
Olemme huomanneet, että oppilaat ja opettajat vastaavat mielellään kysymyksiin, jopa useita kertoja päivässä, kunhan se tehdään riittävän helpoksi. He ovat myöskin kiinnostuneita siitä, miten heidän kouluyhteisössään on vastailtu, joten palautteen antaminen on tärkeää. Samalla saamme varsin luonnollisesti luotua täysin uuden kanavan koulun sisälle.

Mitä se tekoäly tähän liittyy?

Hyvä kysymys. Olemme käyneet läpi useita tutkimusaineistoja erilaisin matemaattisin menetelmin. Laskutavasta riippuen puhutaan miljoonista tai kymmenistä miljoonista havainnoista.
Olemme kehittäneet erilaisia tekoälyyn perustuvia menetelmiä, joilla uskottavasti voidaan todentaa erilaisia positiivisia, neutraaleja ja negatiivisia ilmiöitä yksilön, ryhmän tai koulun sisällä. Moneen ilmiöön kuuluu monimuuttujaisuus, eli suomeksi sanottuna yksittäisiä mittareita tutkittaessa asiat voivat näennäisesti mennä hyvin, mutta kun tutkitaan useita mittareita yhdessä, saatetaan tunnistaa joitain ilmiöitä, jotka muuten olisivat jääneet piiloon.

Hitaasti kehittyvät ilmiöt ovat myöskin haastavia havaittavia esimerkiksi luokanvalvojalle tai kouluyhteisölle. Moni yhteiskunnallisesti haastava tai kallis ongelma on juurikin tyypiltään monimuuttujainen ja hidas. Eli juuri sellainen, joka jää helposti piiloon. Pahimpia esimerkkejä on esimerkiksi syrjäytyminen, yksinäisyys, mielenterveyden haasteet, sosiaaliset haasteet, integraation epäonnistuminen tai piiloon jäävät oppimisvaikeudet. Kukaan ei syrjäydy päivässä, tai yhdenkään maahanmuuttajan integraatio ei epäonnistu yhtenä hetkenä, vaan ne ovat prosesseja, joihin pitäisi pystyä puuttumaan alusta asti.

School Dayn tekoälyhanke pyrkii nimenomaan monitasoiseen ja monimuuttujaiseen ilmiöiden ja oireiden havaitsemiseen hitaissa ja akuuteissa ongelmissa. Tuki pitää osata kohdentaa oikein ja oikeille yksilöille tai ryhmille. Tutkimme tekoälyä myös muuhunkin kuin havainnointiin. Muita tutkimuskohteitamme ovat älykäs ja dynaaminen datan keruu, monimuotoisen datan yhdistäminen (esimerkiksi luokan melutaso tai aktiivisuusrannekkeet) ja älykäs palaute yksilölle tai yhteisölle. Niistä pitää kirjoittaa oman bloginsa sillä mediavastaava sanoi, että saan käyttää vain 500 sanaa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, kerromme mielellämme sinulle lisää!