3 minutes reading time (617 words)

School Dayn pilottien hyvinvoinnin tuloksista

School Dayn pilottien hyvinvoinnin tuloksista

School Dayn hyvinvointiratkaisun ensimmäinen pilottikierros alkaa olemaan lopussa, ja meillä on kertynyt tästä jaksosta n. 30000 vastausta. On erittäin mielenkiintoista ottaa pieni pintapuolinen sukellus tähän dataan ja katsoa millaisia väittämiä ja päätelmiä pystymme tämän perusteella tekemään.

Kuinka hyvinvointiratkaisu toimii?

Kerrotaan kuitenkin ensin hieman taustatietoa tästä datasta. Kaikki nämä vastaukset on annettu pilottikoulujemme käyttäjien toimesta syyskuun ja joulukuun välisenä aikana, kun he ovat käyttäneet School Dayn sovellusta kouluarjessaan. Sovellus kysyy kysymyksiä määrätyn aikataulun mukaisesti, ja pilottivaiheessa kysymyksiä on yleensä kysytty 1-5 kappaletta kaksi kertaa päivässä, aamu- ja iltapäivisin. Käyttäjät vastaavat sovelluksessa samoihin kysymyksiin useasti viikon aikana, eli kysymyksessä voi olla usea vastaus samalta käyttäjältä eri ajankohdilta.

Normaali kysymyskehyksemme pohjautuu suomalaiseen kouluhyvinvoinnin tutkimukseen ja mittaukseen. Toki sovelluksessa on pilottikouluilla ollut mahdollisuus lisätä myös omia kysymyksiään, mutta perehdyn tässä ainoastaan ensin mainittuun, School Dayn kysymyskehykseen. Kysymyksissä on käytetty sekä skaalalla vastattavia kysymyksiä että kyllä/ei -kysymyksiä.

Opettajat ja rehtorit ovat voineet seurata oman luokkansa ja koulunsa vastauksia luokan tasolla, eli kanava on ollut turvallinen ja anonyymi myös oppilaille. Näin saimme luotua oppilaille luotetun kanavan tuoda ilmi myös niitä hankalampia asioita, ja pilottien palautteet vahvistivat tätä käsitystä. Oppilaat olivat todellakin tyytyväisiä tällaisesta mahdollisuudesta.

Mitä mielenkiintoista löytyi?

  • 9% vastanneita ei ollut syönyt aamupalaa ennen kouluun tuloa. Monet kasvattajat ovat sitä mieltä, että tämä on yksi suuri syy keskittymisvaikeuksiin opetuksessa, ja toisaalta tämä olisi varsin helppo paikka korjata tilanne.
  • Lähes 1/3 vastauksista kertoi, että koki koulussa olevan liian kiireistä.
  • Kiusaamista esiintyy valitettavasti edelleen. 16% vastauksista kertoi vastaajaa kiusatun koulussa kuluneella viikolla. Kolikon toisena puolena 17% vastauksista kertoi että oli nähnyt kiusaamista kuluneella viikolla.
  • Oppituntien työrauhasta on puhuttu paljon, ja se näyttäytyi myös tässä datassa. Yli puolet vastauksista arvioi oppitunnin työrauhan välille 1-3, kun vastausasteikkona oli 1-5.
  • 86% vastanneista koki että heitä kohdellaan reilusti koulussa. Sinänsä tulos vaikuttaa hyvältä, mutta silti mietin miksi 14% tuntee toisin? Pikaisella johtopäätöksellä linkki kiusatuksi tulemiseen on mahdollinen.
  • Kysymyksissä oli myös kohta ”Tunnetko olosi turvalliseksi”. Tähän kysymykseen vastattiin asteikolla 1-5, ja 86% antoi vastauksen 4-5. Tässä kysymyksessä tarvittaisiin varsinkin skaalausta ja normalisointia, sillä 4% vastanneista antoi vastauksen 1-2. Näille vastauksille pitää antaa suurempi painoarvo, sillä miten ihminen voi olla hyvinvoiva, jos hän ei tunne oloansa turvalliseksi?

Miten kehityksemme jatkuu?

Kuten jo alussa totesin, tämä oli vain hyvin pintapuolinen raapaisu tähän kerättyyn dataan. Käytännössä datasta ei paljastu vielä oikeita ilmiöitä ilman vakiointeja ja skaalauksia. Mutta vaikka tätä ei vielä tässä vaiheessa tehtykään, on se jo nyt tuonut monia piilossa olleita asioita esille luokissa ja kouluissa. Pilottikouluissa on mm. keskusteltu enemmän luokissa kiireen tunnusta, ja todella otettu esille vastauksista ilmenneitä asioita. Täytyy myös muistaa, että tämä on vain yksi hetki ajassa, ja tärkeintä hyvinvoinnin lisäämisessä on jatkuva seuraaminen ja aikainen puuttuminen.

Jo pilottivaiheen kanssa rinnakkain olemme kehittäneet seuraavaa askeltamme, täysin uudenlaista tekoälyyn pohjautuvaa ratkaisua erilaisten kouluhyvinvoinnin ilmiöiden tutkimiseen. Työnimenä olemme tuttavallisesti nimenneet sen Ainoksi, ”I know”. Ratkaisussa käytetään mm. koneoppimista ja sumeita algoritmeja, ja vaikka jotain tekoälystä ymmärränkin, niin silti matemaatikkomme selvitykset näistä vaativat minulta pinnistämistä ymmärtääkseni, ja usein ne menevät myös hieman liian korkealta yli.

Perustyönään Aino käsittelee, vakioi ja skaala dataa, sekä tekee automaattisia raportteja käyttäjälle luokkien ja koulujen vastauksista. Kuitenkin Ainon tärkein tehtävä on etsiä datasta erilaisia ilmiöitä ja pyrkiä havaitsemaan eri indikaattoreiden perusteella ne asiat, jotka olisi hyvä huomioida. Löydösten myötä voidaan esim. opettajalle tarjota erilaisia valmiita ratkaisumalleja School Dayn pedagogisista ratkaisuista.

Samalla tavalla Aino tulee toimimaan myös oppilaan omana Personal Trainerina, tarjoten sovelluksen kautta käyttäjälle vinkkejä oman hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamiseen. Hyvin yksinkertaisena esimerkkinä, jos käyttäjä vastaa usein ettei hän syö aamupalaa, tuntee itsensä väsyneeksi eikä ole harrastanut liikuntaa, Aino voi tarjota hänelle valmiita ehdotuksia ratkaisutietokannastaan.

Ainon ensimmäiset versiot otetaan pilottikäyttöön ensi vuoden alussa, jolloin raportointiautomatiikka ja datan käsittely ovat käytettävissä. Seuraavat askeleet Ainon kehityksessä tuodaan pilottivaiheeseen vuoden 2019 aikana.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, kerromme mielellämme sinulle lisää!

Juha Engman

CTO

×
Stay Informed

When you subscribe to the blog, we will send you an e-mail when there are new updates on the site so you wouldn't miss them.

School Day kehittää tekoälyä oppilaiden ja opettaj...
Milloin viimeksi kysyit mitä nuorelle kuuluu?

Samanlaiset artikkelit