Tämä blogi on käännös Marcuksen alkuperäisestä englanninkielisestä blogista. Voit lukea tekstin alkuperäisenä täältä.

Parhaillaan kouluissa tapahtuu ajattelun muutos, jossa koulujen, luokkien ja oppilaiden hyvinvointi huomioidaan entistä enemmän. Hyvänä esimerkkinä on Iso-Britannia, jossa hyvinvointi on otettu osaksi opetussuunnitelmaa useissa kouluissa.

Silti ei ole olemassa helppoja oikoteitä, kun tavoitteena on hyvinvoiva luokka ja positiiviset oppilaat, sillä tähän vaikuttaa moni seikka. 

Tasa-arvoinen luokkahuone

 Oppilaskohtaista opetusta on helppo kehittää omassa luokassa, sillä se ei vaadi mitään muuta kuin pieniä muutoksia opetustyylin. Esimerkkinä tästä voi mainita tilanteen, jossa opettaja tekee pieniä muutoksia kunkin oppilaan kohdalla hänen mielenkiintonsa ja vahvuuksiensa pohjalta.

Opettaja voi tuoda esille empatiaa oppilasta kohtaan oppilaskeskeisellä lähestymisellä. Jotta hyvinvointi voi parantua ja kehittyä, meidän pitää luoda ympäristö, jossa oppilaat voivat työskennellä sekä tukea oppilaiden sosio-emotionaalisten taitojen oppimista. Opettaja, joka keskittyy oppilaskeskeiseen opetukseen tukee näitä kumpaakin, kun taas opettajakeskeisessä luokassa ainoastaan ensimmäinen tavoite järjestäytyneestä ympäristöstä täyttyy.

Oppilaskeskeinen opetus

Oppilaskohtaista opetusta on helppo kehittää omassa luokassa, sillä se ei vaadi mitään muuta kuin pieniä muutoksia opetustyylin. Esimerkkinä tästä voi mainita tilanteen, jossa opettaja tekee pieniä muutoksia kunkin oppilaan kohdalla hänen mielenkiintonsa ja vahvuuksiensa pohjalta.

Opettaja voi tuoda esille empatiaa oppilasta kohtaan oppilaskeskeisellä lähestymisellä. Jotta hyvinvointi voi parantua ja kehittyä, meidän pitää luoda ympäristö, jossa oppilaat voivat työskennellä sekä tukea oppilaiden sosio-emotionaalisten taitojen oppimista. Opettaja, joka keskittyy oppilaskeskeiseen opetukseen tukee näitä kumpaakin, kun taas opettajakeskeisessä luokassa ainoastaan ensimmäinen tavoite järjestäytyneestä ympäristöstä täyttyy.

Oppilaiden ääni

Kaikki me tiedämme, että ilman omien tunteiden oikeaa ymmärtämistä ja ilmaisua, nämä tunteet voivat muuttua haitallisiksi. Valitettavasti etenkin pojilla on haasteita tunteiden ilmaisussa, johtaen usein vihamielisyyteen ja vahingolliseen käyttäytymiseen.

Tämän vuoksi oppilaat tarvitsevat tilanteita, joissa he voivat opetella tunteidensa ilmaisua ja samalla kehittää empatiakykyään.

Samalla luokkatoverit voivat paremmin ymmärtää toisiaan. Usein kiusaaminen johtuu juuri tästä ymmärryksen ja sympatian puutteesta. Kun oppilaille annetaan ääni ja heidän sallitaan tuoda ilmi huoliaan ja mietteitään, voivat monet muurit luokassa murtua ja luokan yhteinen ymmärrys toisiaan kohtaan kasvaa.

Huumori

Olen vieraillut monissa luokissa. Jokaisessa luokassa, jossa opettaja on voinut nauraa luokan kanssa on säteillyt positiivinen ja iloinen työskentely-ympäristö. Nauru murtaa monia raja-aitoja oppilaiden ja opettajan välillä. Näissä luokissa tuntuu olevan vähemmän jännittyneisyyttä ja yleisesti positiivinen ilmapiiri.

Naurun ja ilon luokkaan tuoma positiivisuus on myös tarttuvaa. Positiivisuus näyttelee tärkeätä roolia niin oppilaan kuin opettajankin hyvinvoinnissa.

Ilman positiivista ympäristöä ja oppimisen iloa, oppilaat tulevat helposti pitkästyneiksi, levottomiksi, ja innostus katoaa. Pahimmassa tapauksessa oppilaat sopeutuvat tilanteeseen, jossa oppiminen tuntuu tylsältä.

Kurinpito

Kun näen omassa luokassani esimerkiksi kiusaamista, ensimmäinen reaktioni on luonnollisesti miettiä oikeudenmukaisuutta ja kurinpitotoimia. Kuitenkin, mitä enemmän kurinpitotoimia suoritetaan, sitä todennäköisemmin luokan hyvinvointi taantuu.

Kun opettajan ote luokkaan on liiaksi kurinpitoon ja rangaistuksiin painottuvaa, oppilaiden on todettu pitävän sisällään ongelmallisten asioiden esiintuontia. Osasta oppilaista tuntuu myös siltä, että heitä rangaistaan myös asioista, joihin he eivät liittyneet.

Luonnollisesti on tilanteita, joissa kurinpito on tarpeellista, mutta se voidaan tehdä myös empaattisella kulmalla. Tämä voi vähentää oppilaiden hermostumista ja vihaisuutta. Vihaisuus on omiaan lisäämään oppilaan kapinallisuutta.

Oppilaan hyvinvoinnin tunne on vahvasti riippuvainen siitä, minkälainen hänen suhteensa opettajaan on. Tämän vuoksi opettajan toiminta näissä tilanteissa on äärimmäisen tärkeää.